Kuntosali on jo massojen liikuntapaikka

Joskus juppien ja salifriikkien kansoittamalla 1980-luvulla kuntosaliharjoittelu oli varattu vain kaikkein kuumimmille uroksille ja treenatuimmille bikinikissoille. Vielä kaukaisemmassa menneisyydessä kuntosalilla näkyi lähinnä työväenluokkaisia nuoria miehiä. He kävivät salilla mittelemässä voimiaan tai harjoittamassa hauiksiaan, jotta pystyisivät ylläpitämään ahtaajan tai veturinlämmittäjän työnsä vaatimaa voimaa ja kestävyyttä. Viimeistään 2010-luvun tultua voitiin todeta, että kuntosaliharjoittelu on vihdoin kaikille ja siis aivan kaikille. Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kuntosaliharrastajien määrä nousi neljässä vuodessa 165 000 suomalaisella ja vuonna 2006 harrastajien määrä oli jo 524 000. Sittemmin kuntosalit ovatkin kasvattaneet suosiotaan entisestään vuodesta toiseen. Saleilla näkee teini-iän vasta ohittaneita ja eläkeläisiä, himotreenaajia ja peruskuntoilijoita sekä muskeleita kasvattavia ja kestävyyttään kohentavia ihmisiä. Kuntosaliharjoittelu kun on jo niin suosittu laji, että salilla kuin salilla on hyvät valmiudet palvella kaikentasoisia kävijöitä.

Miten aloittaa kuntosaliharjoittelu?

kuntosaliharjoitteluJos fyysisessä kunnossasi on parantamisen varaa ja vartalosi ei vastaa mielestäsi ihannekroppaa, voi kynnys kuntosalin oven avaamiseen olla korkea. Loukkaantumisten jännittäminen, huoli toisten treenaajien arvostelevista katseista ja epätietoisuus kuntosalitreenin tehokkuudesta ovat saaneet monet lykkäämään voimaharjoittelun aloittamista. Näihin sudenkuoppiin on kuitenkin olemassa ratkaisuja. Jokaiseen urheilulajiin liittyy tietty loukkaantumisriski. Kuntosalilla käymisen aloittajan on tärkeä vähentää rasitusvammojen riskejä riittävällä lämmittelyllä, käyttämällä oikean kokoisia painoja liikkeiden tekoon ja venyttelemällä riittävästi liikuntasuorituksen jälkeen. Mikäli taas löysä tai laiha vartalosi nolottaa sinua, voit ottaa rauhallisesti: kuntosaleilla näkyy paljon vasta-alkajia ja kaikenlaisia kehoja, joten sopeudut kyllä joukkoon. Lisäksi oman kuntosaliharjoittelun vaativuutta voi säädellä. Siinä auttaa esimerkiksi kuntosaliohjelma. Jos et ole koskaan astunut kuntosalille jalallasikaan, ei siis ole syytä huoleen.

Kuinka kuntosaliharjoittelu sitten aloitetaan? Aluksi kannattaa tietenkin ajatella, paljonko rahaa on käytössä liikuntapalveluihin vuosi- ja kuukausitasolla. Yksityiset kuntosalit ovat etenkin suurissa kaupungeissa yleensä hintavia, vaikka ostaisikin salikortin koko vuodeksi. Jos et kieri rahassa, kokeile tutkia kaupunkien ja kolmannen sektorin ylläpitämiä liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Helsingin kaupungin alueella on 12 kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämää kuntosalia, joiden kertamaksu on maltillinen 3,50 euroa. Aloittelijan kannattaa käydä kokeilemassa parilla eri salilla. Kannattaa myös suosia alussa mieluummin lyhyempiä kausikortteja kuin sitoutua heti vuoden jäsenyyteen. Jos haluat harjoittelusi olevan alusta asti sekä tehokasta että turvallista, voi olla myös hyvä idea käyttää personal trainerin palveluja kuntosaliohjelman määrittämiseen. Näin saat potkaistua harjoittelusi käyntiin sopivan kokoisilla painoilla sekä monipuolisilla harjoitteilla ja loukkantumisriski pienenee.

Kuntosaliharjoittelun hyödyt

hyödytKuntosalilla hikoilu voi olla vastaus useisiin eri haasteisiin elämässä. Moni tavallinen, työssäkäyvä ihminen kärsii niska-hartiaseudun lihasten kireydestä ja särystä. Näiden alueiden lihasten vahvistaminen kuntosalilla helpottaa näyttöpäätteiden kanssa työskentelyä ja saattaa jopa hälventää jännityspäänsäryn, huimauksen ja käsien puutumisen tapaisia kiusallisia oireita. Jos taas kuulut niihin, joiden työhön kuuluu kanniskelua, jalkeilla oloa tai ajoittaista voimankäyttöä, auttaa voimaharjoittelu suoriutumaan työtehtävistä vähemmällä vaivalla ja jopa pienentää riskejä joidenkin työtapaturmien osalta. Pelastus- ja suojelualojen työntekijöiden lisäksi ravintola- ja hoitoalan työntekijät voivatkin hyötyä fyysisen yleiskunnon kehittämisestä kuntosalilla. Parempi yleiskunto puolestaan auttaa ylläpitämään vastustuskykyä ja ehkäisee sitä kautta monia sairauksia ja infektioita.

Koska ihmisen terveydellä on fyysisen aspektin lisäksi psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus, ei kuntosalitreenin vähemmän toitotettuja hyötyjä pidä myöskään unohtaa. Säännöllisellä liikuntaharrastuksella on yhteys parempaan mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Pelkkä fyysinen treeni ei tietenkään paranna diagnosoitua työuupumusta, masennusta, ahdistusta tai skitsofreniaa. Liikunta kuitenkin auttaa rentoutumaan, toimimaan tavoitteellisesti ja irrottamaan ajatuksia perhehuolien ja työstressin tapaisista kuormittavista tekijöistä. Myös liikuntasuorituksen tuottama endorfiini piristää arjen keskellä rämpivää. Mielenterveyden ylläpitokeinona saliharjoittelu erottuu edukseen siinä suhteessa, että painojen vähittäinen lisääminen pitkäjänteisessä harjoittelussa tuottaa onnistumisen elämyksiä, kun edistymistään voi konkreettisesti seurata. Kuntosaliharjoittelun ehdoton etu on myös sen sovellettavuudessa monille eri erityisryhmille. Pienellä vaivannäöllä voi suunnitella tehokkaan saliohjelman niin kestävyysurheilijalle, kehonrakentajalle, lihaskunnon kohottajalle kuin hupitreenaajalle. On jopa olemassa omia saliryhmiä fyysisen vamman kanssa eläville ihmisille, kuten alaraajoista halvaantuneille. Jokainen meistä voi aloittaa kuntosalilla käymisen jo tänään!